Oletko nähnyt painajaista siitä, että töihin pitäisi palata kesken loman? Vai oletko kenties päinvastoin haaveillut mahdollisuudesta aloittaa järjestelmällinen työarki jo sovittua aiemmin?
Loman keskeyttäminen töiden vuoksi voi joskus olla ajankohtaista, mutta kovin kevyin perustein se ei yleensä ole mahdollista.
Sovitun tai määrätyn loman lyhentäminen
Lähtökohta on, että sovitut tai määrätyt lomat pidetään. Kyse on sekä työntekijän suojasta että työnantajan työnjohto-oikeudesta: työntekijän pitää saada ennakoida ja suunnitella elämäänsä ilman pelkoa poukkoilusta ja työnantaja taas ottaa vastuun siitä, milloin työvoimaa tarvitaan ja minkä verran.
Työnantajalla ei yleensä ole oikeutta muuttaa ilmoittamansa ja myöntämänsä loman ajankohtaa ilman työntekijän suostumusta. Vastaavasti työntekijä ei saa ilman esimiehensä tai muun työnantajan edustajan lupaa keskeyttää lomaansa ja palata ennenaikaisesti töihin.
Jos työntekijä kuitenkin keskeyttää vuosilomansa ja palaa sovitusti suunniteltua aiemmin töihin, hän saa pitää käyttämättä jääneet lomapäivänsä myöhemmin tai sitten ne korvataan hänelle rahallisesti. Yleensä lomien käyttäminen on näistä vaihtoehdoista ensisijainen. Uudesta loma-ajankohdasta sovitaan yhdessä esimiehen kanssa – tai jos se ei onnistu, niin työnantajalla on työntekijää kuultuaan oikeus määrätä lomista.
Voiko lomaoikeutta lyhentää?
Vuosilomapäivien määrä riippuu yleensä joko laista tai työ- tai virkaehtosopimuksesta. Jos vuosilomaa on kertynyt tarpeeksi, siitä on yleensä pidettävä vähintään kaksi viikkoa yhteen menoon kesälomakauden eli toukokuun alun ja syyskuun lopun välisenä aikana. Yhteensä vähintään neljän viikon yhtäjaksoinen kesäloma on pääsääntö suomalaisessa työelämässä.
Osa työntekijöistä kuitenkin itse tahtoo pitää lomansa pienissä pätkissä. Hyvä työnantaja kunnioittaa mahdollisuuksien mukaan eri henkilöiden erilaisia toiveita.
Eri tilanteissa ja ammateissa toimivilla henkilöillä on käytännössä kovinkin vaihtelevat lomailumahdollisuudet. Myös työ- tai virkasuhteen vakituisuudella tai määräaikaisuudella voi olla vaikutusta. Tässä kirjoituksessa ei ole mahdollista käsitellä esimerkiksi useiden opettajien käytännössä melko pitkiä vapaita tai monen yrittäjän tai johtajan käytännössä olematonta vapaa-aikaa.
Loman pidentäminen?
Jos vapaata pitäisi saada enemmän kuin työntekijälle on kertynyt vuosilomaoikeutta, työnantajan kanssa voi pyrkiä sopimaan mahdollisten työaikapankki- ja muiden palkallisten vapaiden lisäksi myös esimerkiksi palkattomasta tai vuorotteluvapaasta. Muita mahdollisuuksia saattavat olla vaikkapa opinto- ja perhevapaat, mutta niiden osalta tarkoituksena ei toki enää lainkaan ole lomailu, vaan muiden asioiden hoitaminen.
Nykyajan esimiehiä on koulutettu luottamaan alaisiinsa, mutta toisaalta myös olemaan varuillaan ja tarkkana sellaisten työntekijöiden suhteen, joiden lomat ja viikonloput jatkuvat usein sairauslomalla. On hienoa, että monella työpaikalla on toimiva varhaisen puuttumisen malli, jonka käyttöä myös ylempi johto tukee.
Esimies ei yleensä kuitenkaan ole taikuri. Kyse on molemminpuolisista yhteistyötaidoista, lojaalisuudesta ja joustoista. On pitkälti myös työntekijästä itsestään kiinni, miten omaan työhönsä suhtautuu ja miten siitä palautuu. Erityisen ihanaa on, jos työ ei aina edes tunnu työltä, koska sitä tekee niin mielellään.
Teksti on julkaistu aiemmin Taloustaito-lehden blogissani 20.7.2016