Työpaikan säännöt eivät juuri koskaan jätä kylmäksi. Ketkä niitä määräävät – ja ketkä noudattavat? Onko säännöissä järkeä?

Koska työnantaja maksaa palkan, työnantajalla on oikeus myös vaatia vastinetta ja lojaalisuutta. Toisaalta nykyään painotetaan paljon myös yhdessä sopimista: työpaikka on kaikkien siellä toimivien yhteisö ja sanelupolitiikka koetaan monelta osin vanhentuneeksi johtamistavaksi.

Työtehtävät

Työsopimuksessa määritellään, mitä työtä henkilö tekee. Toisaalta kaikkia tehtäviä ei välttämättä kannata luetella yksityiskohtaisesti etukäteen. Siksi monessa työsopimuksessa lukeekin, että työntekijän työtehtäviin kuuluvat ”myös muut työnantajan määräämät tehtävät”.

Tarkat työtehtävät määräytyvätkin usein vasta käytännössä. Eri ihmisillä on eri vahvuudet ja samanlaisen sopimuksen tehneet henkilöt voivat samalla työpaikalla hoitaa keskenään eri vastuita. Hyvä lähiesimies huomioi sääntöjen ja sopimusten noudattamista valvoessaan myös sen, että tasapuolisuutta on usein toimia samanlaisissa tilanteissa samalla tavalla mutta erilaisissa tilanteissa eri tavalla.

Työtehtävillä on merkitystä muun muassa silloin, kun selvitetään jonkin tietyn työehtosopimuksen mahdollista soveltuvuutta työsuhteeseen. Työsopimuslain mukaan myös järjestäytymättömien työnantajien on noudatettava (mahdollisesti voimassa olevan) yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön.

Kilpailukielto

Lain mukaan työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia. Työsuhteen osapuolet voivat lisäksi sopia salassapitovelvollisuuden ulottamisesta myös työsuhteen jälkeiseen aikaan.

Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia työsuhteen päättymisen jälkeisestä kilpailukiellosta. Toisinaan kyse toki on ota tai jätä -tilanteesta: työnantaja voi vahvempana osapuolena sanella, mitä sopimukseen kirjoitetaan. Eri asia sitten taas on, riitauttaako työntekijä ehdot myöhemmin.

Kilpailukieltosopimus voidaankin lain mukaan tehdä vain erityisen painavasta syystä. Riippuu paljolti muun muassa työntekijän asemasta työpaikalla, voidaanko tällaisesta kilpailukiellosta pätevästi sopia. Tärkeää on myös huomata, ettei työnantaja yleensä voi kieltää sellaista työntekijän työsuhteen aikaista sivutointa, joka ei kilpaile varsinaisen työn kanssa, jos sivutoimi ei muutenkaan haittaa päätyön tekemistä.

Työkulttuuri

Edellä käsiteltyjä työtehtäviä, työehtosopimusta, salassapitoa, kilpailukieltoa ja sivutoimia koskevat säännöt ovat melko suuria kokonaisuuksia. Monesti töissä kuitenkin kiistellään ja pahoitetaan mieli paljon pienemmistä kysymyksistä.

Ilmoitustaulut ovat usein mielenkiintoisia: eri työpaikoilla niille viedään hyvin erilaisia tietoja. Samankin asian voi ilmaista kovin eri tavoin. Vierailuilla on kuitenkin hyvä muistaa, että vain pieni osa näytetään ulkopuolisille: moni sisäinen ohje jää talon intranettiin, työntekijöiden sähköposteihin tai jopa vain suullisesti kerrotuksi.

Lopulta on työpaikan kulttuurista kiinni, mitä sääntöjä noudatetaan ja miten. Montaa kirjoitettua sääntöä rikotaan jopa melko avoimesti: esimerkiksi usealla savuttomaksi julistetulla työpaikalla käydään työajalla tupakalla ja kaikki tietävät sen.

Teksti on julkaistu aiemmin Taloustaito-lehden blogissani 19.9.2016